ILME – paras kyllä

Vuonna 1996 minulla oli enemmän intoa kuin liiketoimintasuunnitelmaa. Perustin mainostoimiston Lahteen aikana, jolloin faksi lauloi, nettisivut olivat harvinaisuus ja markkinointi tarkoitti monelle edelleen lehti-ilmoitusta sunnuntain numerossa. Tekoälystä ei puhunut kukaan, kahvia kului paljon ja yrittäjyys tuntui välillä enemmän seikkailulta kuin järkevältä uravalinnalta. Silti jokin tuntui oikealta.

Kun nyt katson taaksepäin 30 vuoden matkaa ILMEen kanssa, ymmärrän, ettei kyse ole koskaan ollut vain mainonnasta. Kyse on ollut ihmisistä.

Niistä hetkistä, kun yrittäjä on uskaltanut ajatella isommin kuin ennen.

Niistä keskusteluista, joissa pieni idea on muuttunut suunnaksi.

Niistä yrityksistä, jotka ovat löytäneet oman äänensä ja kasvaneet siihen mittaan, että tänä päivänä ne työllistävät, investoivat ja rakentavat elinvoimaa koko alueelle.

Olen saanut nähdä läheltä jotakin aika hienoa.

Pieniä paikallisia yrityksiä, joista on tullut tunnettuja brändejä.

Sukupolvenvaihdoksia, uusia alkuja ja rohkeita suunnanmuutoksia.

Hetkiä, jolloin yrittäjä on ollut epävarma, mutta päättänyt silti yrittää vielä kerran.

Usein kaiken taustalla on ollut yksi tärkeä päätös: uskallus kertoa oma tarinansa maailmalle. Siksi ajattelen edelleen, ettei markkinointiviestintä ole vain näkyvyyttä tai mainoksia. Parhaimmillaan se on uskon rakentamista.

Se auttaa yritystä löytämään oman identiteettinsä.

Se auttaa asiakkaita ymmärtämään, miksi yritys on olemassa.

Ja joskus se antaa yrittäjälle itselleen rohkeuden kasvaa siihen mittaan, johon hän ei vielä itse uskonut.

Kolmessakymmenessä vuodessa maailma on siirtynyt faksista tekoälyyn, mutta yksi asia ei ole muuttunut: ihmiset haluavat edelleen uskoa ihmisiin.

He haluavat kuulla aitoja tarinoita.

He haluavat tuntea ja kokea merkityksellisyyttä.

He haluavat tehdä yhteistyötä sellaisten ihmisten kanssa, joilla on rohkeutta näyttää, mihin he uskovat.

Olen huomannut vuosien varrella myös yhden tärkeän asian: ihmiset harvoin katuvat sitä, että yrittivät jotakin merkityksellistä. Useammin kadutaan sitä, ettei uskallettu.

Ei aloitettu.

Ei kerrottu ideaa ääneen.

Ei haettu sitä mahdollisuutta.

Ei sanottu kyllä silloin, kun elämä sitä ehdotti.

Me suomalaiset olemme joskus vähän liian hyviä odottamaan täydellistä hetkeä, mutta täydellinen hetki on ovela kaveri. Se ei nimittäin juuri koskaan saavu. Useimmiten parhaat asiat alkavat keskeneräisinä. Vähän epävarmoina. Kahvikupin äärellä lausuttuina ajatuksina: ”Entä jos tästä sittenkin voisi tulla jotain?”

Ja siitä se lähtee.

ILME on saanut kasvaa 30 vuotta asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja upeiden ihmisten kanssa. Siitä olen valtavan kiitollinen. Mutta ehkä tärkein asia, jonka nämä vuodet ovat minulle opettaneet, on tämä: rohkeus ei tarkoita pelottomuutta. Rohkeus tarkoittaa sitä, että tekee silti.

Vaikka epäilyttää.

Vaikka kaikkea ei vielä tiedä.

Vaikka ei tunne itseään täysin valmiiksi.

Harva meistä koskaan tuntee itsensä täysin valmiiksi, mutta joskus yksi rohkea päätös voi muuttaa kokonaisen elämän suunnan. Minä tiedän sen. Perustin nimittäin kerran lahtelaisen mainostoimiston vuonna 1996.

Ja siitä tuli elämäni paras kyllä.

Oskari Kariste