Siirry pääsisältöön
Blogi 26.9.2023

Mutsina ILMEessä

Vietin viime vuodet kotikonttorilla pikku pomojen komennuksessa. Jäin paitsi koronatyövuosien kokemuksesta, mutta sen sijaan koin kaksi vauvavuotta koronan kiemuroissa. Minä olin eri ihminen, kun lähdin perhevapaille, mutta niin oli osittain myös meidän firmamme, alamme ja koko maailma.

Kati Kovalainen

Vanhemmaksi tuleminen ja vanhemmuudessa kasvaminen on jännittävää. Niin on myös sen pohtiminen, kuinka vanhemmuus vaikuttaa työuraan. Kun kerroin raskausuutisen esikoisestani, kun ilmoitin pikkusisaruksesta, kun kävimme pikkuisten kanssa toimistolla, ja kun palasin takaisin töihin, koin, että jaan aidosti nämä suuret tunteet työkavereideni kanssa.

Huomasin, että ILMEessä minun ei tarvitse pelätä, vaikuttaako perhehaaveiden toteutuminen työunelmiini. Päinvastoin minua muistutettiin pikkulapsiajan olevan lyhyt ja ainutlaatuinen. Että on hyvä palata vasta sitten, kun olen siihen todella valmis. Samoin ymmärrystä riittää nyt, kun ajatukset hetkittäin harhailevat varhaiskasvatuksen aloitukseen, kofeiinia kuluu yli suositusten tai pienet flunssapotilaat osallistuvat etäpalavereihin.

Suurin havaitsemani muutos toimistoarjessa onkin etätyöskentelyn lisääntyminen. Siinä missä itse halusin ihmisten pariin korona- ja kotivuosien jälkeen, moni kollega on mieltynyt etätyön tuomaan rauhaan ja kenties vapaa-ajan sujuvampaan yhdistämiseen. Kun hommat luistavat, on tämä niin kutsuttu hybridimalli oikein mainio.

Verkostoja ne on äiti- ja isäkaveritkin

Vanhemmuudessa ja meidän työssämme on paljon yhtäläisyyksiä. Rakastamme kohtaamisia, niin hiekkalaatikolla kuin asiakastapaamisissa. Toimimme tiiminä, ja parhaaseen lopputulokseen pääsemme kuuntelemalla ja ymmärtämällä eri näkökulmia. Sekä brändikirkastukset että sairastuvan leikkihetket vaativat luovaa ideointia. Deadline pukkaa päälle, oli kyse sitten säännöllisestä päivällisajasta tai vedoksen lähettämisestä. Joskus koemme epävarmuutta ja pettymyksiä. Useimmiten kuitenkin innostumme ja iloitsemme.

Ennen töihin paluuta mietin, osaanko muutakin kuin Tuiki tuiki tähtösen sanat kolmella eri kielellä. Sitä en osannut pohtia, mitä kaikkea enemmän olen hektisten kotivuosien jälkeen. Äitiys on opettanut minulle kärsivällisyyttä, tehokkuutta ja neuvottelutaitoja. Olen taitava sopeutumaan, kannustamaan ja lohduttamaan. Ymmärrän aiempaa paremmin aikataulujen ja priorisoinnin merkityksen. Nykyään harrastuksiini lukeutuu myös sujuva multitasking.

Anna itsellesi aikaa mukautua uuteen rooliisi

Uudenlaisen arjen opettelu vaatii aikaa. Olipa kyseessä opinnot, uusi työ, uusi toimiala tai vanha työ perhevapaan jälkeen, ottaa hetken ennen kuin kaikki käytänteet tuntuvat taas omilta. Muutama kuukausi ennen perhevapaalta paluuta mietin, kannattaisiko työtehtäviäni suunnitella ennakkoon esihenkilön kanssa. Emme suunnitelleet, ja se oli hyvä niin. Sain keskittyä koko tuonkin ajan pikku pomoihini ja siirtää ajatukseni toimistotyöhön vasta, kun sen aika todella koitti.

Minulle on tyypillistä hypätä suoraan syvään päätyyn. Tiimini oli kuitenkin minua fiksumpi ja on kannustanut totuttautumaan uuteen elämänvaiheeseen rauhallisessa tahdissa. Olen saanut nauttia perehdytyksestä toistamiseen niiltä osin kuin asiat ovat muuttuneet, ja tutustunut uusiin työkavereihin. Ja eipä aikaakaan – työ on taas temmannut mukaansa.

Vanhemmuudessa ja meidän työssämme on paljon yhtäläisyyksiä. Rakastamme kohtaamisia, niin hiekkalaatikolla kuin asiakastapaamisissa. Toimimme tiiminä, ja parhaaseen lopputulokseen pääsemme kuuntelemalla ja ymmärtämällä eri näkökulmia.

Kati Kovalainen, viestinnän asiantuntija