Työpaja on kuollut, kauan eläköön tutkimusretki!

Henri Mattila

Työpaja on kuollut, kauan eläköön tutkimusretki!

Työpaja. Synonyyminä tuolle sanalle löytyvät sanat purkaamo, verstas, tehdas ja viimeisimpänä kaikki pelot, ahdistukset ja antipatiat tiivistävä sana ”hikipaja”. Hikipaja kuitenkin kuvastaa oivallisesti kroonisesta workshopväsymyksestä kärsivän työntekijän odotuksia: ikuisuudelta tuntuva sessio, jossa tuttuja äänestys- ja mielikuvitusleikkejä leikitään päälle liimatun oloisesti ylätason abstraktiin tavoitteeseen.

Jotkut saattavat pitää työpajaa ainoastaan viimeisenä oljenkortena luoda pakollista vaihtelua loputtomaan kokousrumbaan. Työpajatyöskentely on osittain kokenutkin inflaation. Sanojen työ ja paja yhdistäminen ei ole omiaan kohentamaan tuon monipuolisen työskentelymuodon väsähtänyttä mainetta.

Yhteisellä tutkimusretkellä tiedosta oivallukseen

Parempi sana työpajalle olisi tutkimusretki.

Wikipedian mukaan: ”Tutkimusmatka tai tutkimusretki on matka, joka tehdään tiedon saamiseksi. Ihminen on tehnyt tutkimusmatkoja itselleen tuntemattomille seuduille jo muinaisista ajoista lähtien. Uusia seutuja on usein etsitty purjehtien.”

Nyt kun 20-luvulla maapallomme on koluttu ja kaluttu tehokkaasti, suuntaamme tutkimusretket sisäistä tietoa kohti. Aivan kuin oikea tutkimusretki takapihalle on helppo toteuttaa kaverien kesken, on työpaja tuttuun aiheeseen vaivatonta toteuttaa. Toisaalta tutkimusmatka Amazonin sademetsään on jo hieman haastavampi toteutukseltaan.

Samasta syystä työpajoja on lukematon määrä, sillä muuttuvia määreitä on lukemattomia, kuten yrityksen liiketoimintastrategian laajuus ja ajantasaisuus, tavoitteet, edeltävä tieto, osallistujien määrä, rooli, kokemus, luonne ja asenne. Työpajatyöskentely voikin tarkoittaa yhteistä, koottua keskustelua, joka jatkuu luontevasti tai äärimmäisen tarkkaan rakennettua prosessia, jossa tarkat analyysipiiskat vain viuhuvat.

Työpaja ei myöskään tarkoita pajamaisesti koko päiväksi tunkkaiseen kokoushuoneeseen lukittautumista. (Ihmismieli ja keho eivät kestä tehokkaasti kuutta tuntia enempää työpajatyöskentelyä yhtä soittoa). Työpaja sanana on kehno, koska se luo vaikutelman pitkästä, sinnikkyyttä vaativasta puristuksesta, jossa lopussa mitataan, kenen kestävyys ja mielenlujuus on ylivoimainen.

Asetetut tavoitteet määrittävät työpajan pituuden. Se voi kestää 45 minuuttia, jolloin se tarkoittaa kokouksen tehostamista jollain tarkkaan valitulla työpajametodilla. Työpaja voi olla tarkoituksenmukaista kestää myös hulppeat 12 tuntia, jolloin se on jaettu useammalle päivälle.

Muuttujista riippumatta itse työpajan tarkoitus on aina sama. Kerätään tietoa ja luodaan siitä oivallus, joka ohjaa toimintaa. Työpajassa etsitään tietoa synkän tietoviidakon uumenista, tuodaan se päivänvaloon ja jäsennetään.

Joskus itikat purevat ja kamelivaljakot karkaavat tutkimusretkellä oivallukseen

Toisin kuin tutkimusretkillä, työpajoilla ei kuitenkaan ole yhtä johtajaa, joka vetää koko ajan väsyneempiä retkeilijöitä perässään. Työpajassa tehdään yhteisiä johtopäätöksiä ja päätöksiä eri muodoin kommunikoiden. Fasilitaattori eli työpajan vetäjä ei ole diktaattori vaan näkymätön opas. Joskus ryhmä kuitenkin vaatii hieman tiukempaa otetta, jotta prosessissa päästään eteenpäin eikä jäädä leirinuotiolle lepäilemään ja juoruilemaan.

Ja aivan kuin oikeassa tutkimusretkessäkin, joskus saatetaan joutua hukkaan. Joskus saattaa väsyttää ja kiukuttaa. Joskus ei jaksa muita retkeilijöitä. Aina olo ei ole yhtä juhlaa. Tutkimusretki vaatii uskallusta mennä epämukavuusalueelle. Tuska tuottaa tulosta ja vain epämukavuusalueella voi kasvaa, myös ryhmänä.

Tässä epämukavuusalueen ja kasvamisen täydellisen risteyskohdan löytämisessä apuna on osaava fasilitaattori, joka kokemuksellaan ja tavoitteellisuudellaan varmistaa, ettei mitään tehdä turhaan. Jokaisen antamasta panoksesta otetaan hyöty irti. Jokainen tuntee olevansa kuultu ja kokee osallistumisensa hyödylliseksi.

Työpajatyöskentely muistuttaa siis vähän työpajaa ja enemmänkin tutkimusretkeä. Tutkimusretkeä, jossa saa vetää tuoretta kahvia ja pullaa. Ja voiko sen parempaa tutkimusretkeä ollakaan?

Unohda pönötys ja turhautuminen, panosta parempiin palavereihin!
Tilaa täältä Ilmeen palsupakka maksutta!

Jenni Lehterikorpi
yksikönjohtaja, Tampere
050 541 2928
jenni.lehterikorpi@ilme.fi