Työnantaja­mielikuva syntyy sisältä

Työnantajamielikuvaa rakennetaan usein ulkoisiin kanaviin ja kohderyhmiin panostaen – on houkuttelevat rekry-ilmoitukset, nettisivuilla työsuhde-edut ja somessa uratarinoitaan jakavat iloiset kasvot. Älä kuitenkaan unohda nykyistä työporukkaa, kun tavoitteena on rekrytoida uusia työyhteisön jäseniä! Jokainen meistä on työpaikkansa viestinviejä, olipa kyseessä työtehtävien puitteissa esiintyminen, työsähköposti, some-postaus työlounaalta tai työpäivän jälkeen kuulumisten vaihto oman läheisen kanssa. 

Työnantajamielikuva on yrityksen brändi työnantajana – ihmisten mielikuva yrityksestä työnantajana ja työpaikkana. Se syntyy yrityksen tietoisesti antaman kuvan eli imagon ja ihmisten mielissä olevien yksilöllisten mielipiteiden tai käsitysten eli maineen yhdistelmästä.

Rakenna työpäivä­kokemusta, älä julkisuuskuvaa

Aito työnantajamielikuva kumpuaa yrityksen työntekijöistä. On turhaa päälle liimata mitään todellisuudesta poikkeavaa julkisuuskuvaa, jos työyhteisön kulisseissa tämä ei toteudu. Todelliset mielikuvat ja käsitykset elävät henkilöstön puheissa niin työyhteisön keskuudessa kuin ulkopuolellekin. Työnantajamielikuva rakentuu siis puhtaasti työntekijöiden kokemusten ympärille. Hyvä, totuuteen pohjautuva työnantajamielikuva myös vahvistaa työporukan sitoutumista. Ja mikä parasta, kun oma jengi osallistuu työnantajamielikuvan muotoiluun, he myös varmasti allekirjoittavat sen.

Tavoitellun työnantajamielikuvan rakentaminen lähtee liikkeelle yrityksen tavoitteista (ja työskentelystä niitä kohti) – millainen firma ja työpaikka haluamme olla. Ennen kaikkea kehittyvä ja kehittävä? Vastuullinen ja ympäristöystävällinen? Vai kenties joustava ja moderni?

Todellisuus on aina adjektiiveja laajempaa, mutta vähintään tällaisista teemoista syvennettyjä teemoja on pohdittava. Toivon, että työyhteisön viestintä on huomioitu aina strategisissa tavoitteissa ja painopisteissä, jolloin se kuuluu ja näkyy myös työnantajamielikuvassa.

Optimistia seurataan, pessimistiä ei

Yrityksen sisäinen viestintä vaikuttaa muun muassa työilmapiiriin, motivaatioon, tiedonkulkuun ja toiminnan tehokkuuteen. Tärkeitä teemoja positiivisen työnantajamielikuvan rakentamiseen ja vahvistamiseen!

Valittuja teemoja tulee korostaa sisäisessä viestinnässä, jotta ne jalkautuvat työporukan ajatuksiin ja puheisiin. Meistä jokainen seuraa enemmin optimistista johtajaa kuin pessimistiä. Kerrotaan siis työyhteisössä positiivisista kokemuksista ja onnistumisista erityisesti valitsemistamme teemoista.

Eheä ja positiivinen työnantajamielikuva syntyy panostuksilla sisäiseen viestintään ja aidosti huolehtimalla työyhteisön hyvinvoinnista. Työnantajamielikuvan luominen ei ole jotain brändistä erillistä, sillä myös sekin noudattaa brändin äänensävyä, ydinviestejä ja yleisfiilistä.

Muista kenelle ja mistä aiheesta viestit

Selkeät viestit, toimivat kanavat sekä esimiesten vuorovaikutustaidot koetaan yleisimmin avaintekijöiksi sisäisen viestinnän onnistumiseen. Kuten kaikessa viestinnässä, myös työnantajamielikuvaa sisäisellä viestinnällä vahvistaessa on tärkeää muistaa se, kenelle viestitään.

Sisäisistä kohderyhmistä on eriteltävissä muun muassa johtohenkilöt, esimiehet, työntekijät ja harjoittelijat. Kohderyhmät ohjaavat esimerkiksi viestinnän teemojen sekä viestintäkanavien ja -tapojen suunnittelua, sillä eri kohderyhmien motivaattorit ovat erilaisia myös organisaation sisällä.

Läpinäkyvästi eri kohderyhmille viestittäessä keskeisen sanoman ei tarvitse muuttua, mutta on hyvä huomioida viestintätapa. Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kriittisten talouslukujen kertomisen laajuutta ja sykliä vaikkapa johdon ja suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden välillä.

Hyvä maku suussa alusta loppuun saakka

Työnantajamielikuva rakentuu ja elää koko työsuhteen ajan. Jokaisen työsuhde on henkilökohtainen ja ainutlaatuinen asia, johon vaikuttavat työntekijän omat intressit ja elämäntilanne. On tärkeää, että asiat hoidetaan alun rekrytoinnista aina uusiin haasteisiin siirtymisen loppukeskusteluihin saakka pitäen kirkkaana, millaista työnantajamielikuvaa halutaan jakaa. Entinen työntekijäkin voi olla yrityksen tärkeä puolestapuhuja.