Muutos syntyy viestinnällä

Miten yrityksesi viestii? Oletko pohtinut miten yrityksesi ja sen brändi ovat osa ympäröivää markkinaa tai laajemmin ajateltuna osa tätä maailmaa? Mainonta on yksi keinoista tuoda oma ääni kuuluviin, mutta jatkuva vastavuoroinen keskustelu sisäisesti sekä elinympäristön kanssa parantaa yrityksen mainetta ja tuo myös yritystä tai brändiä tunnetuksi.

Yhä useampi yritys osaa tiedustella viestintää. Tosin se mitä viestinnällä milloinkin tarkoitetaan, vaihtelee mediasuhdeviestinnästä verkkosivuston sisällöntuotantoon tai sisäisten viestintäkanavien päivittämisestä aina raskaaseen muutosviestintään saakka.

Onnistuessaan viestintä on yrityksen rattaita voiteleva öljy. Se ei välttämättä saa konetta pyörimään nopeammin tai se ei tuo uutta vaihdetta, vaan se mahdollistaa arjen toiminnan kitkatta. Hyvä viestintä lisää toimintavarmuutta myös silloin, kun kuormitus on kova.

Onko viestintä välinelaji?

Moni kavahtaa ajatusta viestinnän kehittämisestä. Suomalaiset ottavat insinöörikansana viestinnän välinelajina ja ensimmäisenä pohditaankin, miten paljon uusi viestintästrategia tulee vaikuttamaan investointeina some-tileihin, verkkosivuihin, intraan tai pikaviestimiin.

Onnistunut viestintä tarvitsee kyllä oikeat kanavansa, mutta ensin on hyvä pohtia mitä viestitään ja kenelle. Kanavaksi voi tällöin löytyä vaikkapa kasvokkain viestiminen viikkopalaverissa tai asiakaspalvelutilanteen kehittäminen. Viestintää ei kannatakaan rakentaa liian vaikeaksi tai se ei toteudu.

Aloimme viestimään sisäisesti ja ulkoisesti – missä tulokset?

Viestintä on kestävyyslaji. Vaikka akuutimpien solmukohtien avaaminen voi helpottaa vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia, niin kestävät tulokset syntyvät vasta ajan kanssa. Viestinnän mittaaminen onkin koettu monesti haasteena, sillä toimenpiteet tai niiden seuraukset eivät välttämättä aiheuta välitöntä muutosta.

Sen vuoksi hyvään suunnitteluun kuuluukin mittareiden luominen organisaation tavoitteiden pohjalta ja seurannan varmistaminen. Muutosta maineessa, työtyytyväisyydessä tai vaikkapa asiakaspalautteissa on vaikea todentaa, jos niitä ei ole mitattu ennen työn aloittamista.

Varmista jatkuvuus

Hyvä viestintä ei ole pistemäisiä tekoja tai suuria kampanjoita. Vaikka vuosikelloon voidaankin kirjata vuoteen kuuluvat käännekohdat, onnistunut viestintä vaatii jatkuvia tekoja – niitä pieniäkin, seurantaa unohtamatta.

Viestinnästä ei synny kivirekeä, kun toimenpiteet suunnitellaan kullekin organisaatiolle sopivaksi resursseihin ja tavoitteisiin nähden. Hyvällä vuorovaikutuksella, asioihin riittävän rivakalla reagoimisella ja avoimuudella pääsee jo hyvään vauhtiin!