”Mistä ihmeestä sitä ruutuaikaa kertyy?” – TET-harjoitteli­jamme vastaa

Tiia Häme

”Mistä ihmeestä sitä ruutuaikaa kertyy?” – TET-harjoitteli­jamme vastaa

Yleensä päivän päätteeksi katson, kuinka paljon ruutuaikaa päivän aikana kertyi. Useimmiten se onkin monta, monta tuntia, ehkä liiankin monta… No, mistä ihmeestä sitä ruutuaikaa sitten kertyy, jos koulussa on ollut seitsemän tuntia ja yöuniinkin kului suunnilleen saman verran aikaa? Eihän vuorokaudesta jää jäljelle kuin kymmenisen tuntia. Jäljellä olevasta ajasta suurin osa menee helposti netissä, milloin mitäkin tehdessä. Oli kyseessä sitten Twitterin tai Instagramin selailu, snäppääminen kavereille tai Netflixin katsominen.

Mikä siinä netissä sitten on niin koukuttavaa, ettei puhelinta millään malta laskea kädestä ja olla somesta pois edes päivää? Tälle on varmasti monta selitystä, mutta yksinkertaisin vastaus on mielestäni fomo. Fomo on lyhenne englannin sanoista ”Fear Of Missing Out”, jonka voisi vapaasti suomentaa ”pelko, että jää jostain paitsi”.

Netissä tapahtuu niin paljon kaikenlaista lyhyessä ajassa, että voi helposti tuntua jäävänsä ulkopuolelle, jos ei käytä aktiivisesti somea ja seuraa uusimpia trendejä. Sosiaaliset paineet ovat nykyään niin korkealla, että esimerkiksi Snapchatin ”streakien” ylläpitämisestä on tullut normi, jota pitää noudattaa voidakseen kuulua joukkoon. Itse olen havainnut tätä fomoa myös omassa käytöksessäni ja kaveripiirissäni. Koulussakin välitunnit kuluvat usein puhelimen selaamiseen. Netin käytöstä on tullut niin arkipäivää, että usein ei edes itse tiedosta, kuinka paljon sitä todellisuudessa tuleekaan käytettyä.

Sen verran haluan kuitenkin vielä sanoa, että ei somen käyttö pahasta ole, päinvastoin: se auttaa pitämään yllä kontakteja muuhun maailmaan. Ei maapallo kuitenkaan suistu pois kiertoradaltaan, vaikka välillä laittaisi puhelimen pois ja tekisi jotain muuta.