Brändien ja yritysten some-profiilit ovat pääosin puuduttavaa seurattavaa. Ne ovat markkinointistrategian jatkumoa ja toistavat pitkälti samaa viestiä kuin mitä muihinkin medioihin laitetaan, usein myös samoilla kuvilla, videoilla ja lauseilla. Kun halutaan puhua seuraajalle muutoin, kirjoitetaan postaus yrityksen blogiin. Kuten minäkin tässä teen. Tämä ei ole kuitenkaan sosiaalista tekemistä, vaan yksinpuhelua yhteen suuntaan. Voisiko yritys tai brändi olla sosiaalisessa mediassa oikeasti sosiaalinen?

En pidä kummoisena sosiaalisuutena sitä, että vastataan seuraajien kysymyksiin some-tilillä. Niin toki pitääkin tehdä, mutta voisiko brändi olla enemmän läsnä, aidosti mukana keskustelussa, synnyttämässä sitä ja osallistumassa siihen muutenkin kuin välttämättömissä paikoissa? Elämässä sitä samaa elämää kuin sen seuraajat ja asiakkaatkin. Voisiko brändi näyttäytyä aktiivisena kuuntelijana eikä vain seurata sisältösuunnitelman tarkasti mietittyjä askelmerkkejä?

Syitä nykyiseen, epäsosiaaliseen toimintatapaan ovat ainakin resurssit, rohkeus ja tottumus.

RESURSSIT. Some-tilit nähdään vain moderoitavina viestinsyöttöalustoina. Paukut laitetaan brändinmukaisiin, mainostoimiston toteuttamiin ja ajastamiin kivoihin kuviin ja näppäriin videoihin sekä uhkailulla, kiristyksellä ja palkitsemisella saatujen yritysblogipostausten linkityksiin. Loput resurssit kulutetaan kanavien valvomiseen. Vastataan, kun kysytään, poistetaan asiattomia kommentteja ja lasketaan sitoutumislukuja. Se ei ole läsnäolemista.

ROHKEUS. Brändin persoonaa ei uskalleta heittää kehiin täysillä, vaan näyttäydytään vain mainostoimiston kanssa luotu panssari päällä. Ei haeta keskustelua, koska joku pahoittaa niissä kuitenkin mielensä ja someraivo puhkeaa kukkaan hetkenä minä hyvänsä. Parempi olla hiljaa ja postata hassu kuva.

TOTTUMUS. Perinteisiin medioihin on aina tilattu mainostoimistolta matskut, hyväksytty ne ja toimisto hoitanut lehtiin ja telkkariin. Sama tehdään somen kanssa. Ettei tarvisi laittaa itse käsiä saveen. Kysytään, moniko näkee mainoksen tonnilla Facebookissa. Lisätään vielä viisisataa, jotta saadaan varmasti tarpeeksi reachia.

Voisiko brändillä olla käytössä aktiivisia some-ammattilaisia, jotka ovat sisäistäneet brändin ”jutun” ja peilaavat maailmaa, nettiä ja somea sen kautta? He jakaisivat aihepiiriin tai aihefiilikseen liittyviä, muidenkin tekemiä kuvia, videoita ja linkkejä useasti päivän aikana ja herättäisivät niiden kautta keskustelua, johon osallistuisivat itse aktiivisesti. Tarttuisivat hetkiin, nostaisivat esiin saman päivän otsikoita. Olisivat asioista jotain mieltä. Näyttäisivät suuntaa. Poikkeaisivat välillä toisten poluilla. Kuuntelisivat ja oppisivat tuntemaan ihmiset, jotka antavat aikaansa brändille.

Brändi ja yritys voi olla asioista jotain mieltä, koska ihmiset niiden takanakin ovat. Suomalaisessa markkinoinnissa haetaan aina konsensusta, mikä näyttäytyy usein mitäänsanomattomuutena. Jos ollaan mieltä X, ei miellytetä heitä, jotka ovat mieltä Y. Parempi olla sanomatta mitään. Paitsi että tämä tuote on muuten tosi hyvä. Mielipiteiden ei tarvitse olla jyrkkiä. Ihan sellaisia kuin ihmisilläkin on useimmista asioista. Näkemys voi kattaa toisaalta ja toisaalta -puolet. Kunhan kattaa jotain, koska siitä syntyy keskustelu. Ja keskustelun kautta pääset seuraajien iholle ja he tutustuvat brändiin entistä syvemmin. Voit myös kysyä heiltä kaikkea. Ihmiset tykkäävät vastata ja osoitat olevasi heistä kiinnostunut. Sitä kutsutaan sosiaalisuudeksi.

Voisiko tämä olla mahdollista?

Jani Kinnunen

Jani Kinnunen on paitsi Ilmeen digistrategi myös yhden Suomen suosituimman ruokablogin, Sivumaun, pitäjä. Jani innostuu verkossa keskustelun herättämisestä ja normien haastamisesta. Yhteystiedot: jani@ilme.fi | 040 662 5399