Monesti törmään vieläkin vähän hassuun vastakkainasetteluun, kun puhutaan kuvasta tai tekstistä. Aika moni arvottaa toista tärkeämmäksi kuin toista. Samaan menetelmien katraaseen kuuluvat myös vaikkapa videot, mutta keskitytään tällä kertaa vain kahteen ensimmäiseen.

Vaikka työskentelen viestijänä, en ole viimeiseen asti kirjoitetun tekstin puolustaja. Työssäni teksti on välineeni kertoa asioista, mutta näen silti, että kerrontatapaa tai kanavaa tärkeämpää on viestin sanoma. Mitä halutaan oikeasti kertoa vaikuttaa siihen, miten asia kannattaa esittää – olipa sitten kyse välineen, keinon, oikeiden sanojen tai kuvan komposition rakentamisesta.

Omaan asenteeseeni varmasti vaikuttaa taustani: olen valokuvannut reilusti yli 20 vuotta. Valokuva on minulle luonteva kerrontaväline sanojen ohella, vaikka Ilmeellä keskitynkin enemmän kirjoittamiseen. Olen myös opettanut valokuvausta, ja vuosien saatossa olen havainnut monilla samankaltaisia haasteita kuvaamisessa kuin kirjoittajillakin on. On vaikeaa rajata yhteen sulkimen väläykseen se, mitä haluaa kertoa.

Yksi ilo vaan sopii lauluun kerrallaan

Maarit Hurmerinnan laulussa Neito ja ylioppilas kiteytetään yksi kerronnan tärkein juttu:

Lauluun mahtumaan
eihän paljoa oottaa saa
yksi ilo vaan sopii lauluun kerrallaan
tai yksi suru vaan.
Turhaan kirjoittaa
lauluun muuta onkaan

Kun kerrontatavasta on päätetty – olipa se sitten teksti, grafiikka, valokuva tai vaikka video tai näiden yhdistelmä – on tärkeää muistaa, että voit kertoa lähtökohtaisesti vain yhden pääviestin. Samaan kokonaisuuteen ei kannata yhdistää useita samanarvoisia viestejä, vaan lisäviestit, jos sellaisia on, on oltava alisteisia pääviestille. Kun viesti on selkeä, se ymmärretään, muistetaan ja se herättää tunteita – olipa kyseessä kuva tai teksti.

Tukeeko kuva viestiä vai viesti kuvaa

Toki viestiä voidaan tukea, vahvistaa tai luoda aivan uusia mielleyhtymiä lisäämällä tekstiin kuva tai kuvaan teksti. Ranskalainen kirjallisuudentutkija ja semiootikko Roland Barthes onkin jo lähes 60 vuotta sitten määrittänyt kuvan ja tekstin liittoa. Hänen mukaansa teksti voi tukea kuvaa (ankkurointi), kuva voi tukea tekstiä (kuvitus) tai kuva ja teksti voivat olla tasoarvoisia. Hänen mukaansa näistä ankkurointi on yleisin tapa. Konkreettisimmin tämän voi ajatella toteutuvan vaikkapa mainonnassa tai esimerkiksi Instagramissa.

Tavoitteista kumpuava suunnitelma sanelee keinot

Olipa sanomasi tavoite mitä tahansa, me Ilmeellä autamme mielellämme aina strategiasta konseptiin ja varsinaiseen lopputuotokseen saakka. Vahva ja monialainen tiimimme auttaa kertomaan tarinasi, viestisi tai toimintakehotuksesi keinoilla, joka tavoittaa vastaanottajan ja sisällöllä, joka puhuttelee.

Karri Harju

Karri Harju on brändi- ja PR-spesialisti ja hän on työskennellyt Ilmeellä puolitoista vuotta. Karrin sydän sykkii strategiselle viestinnälle, PR:lle sekä lifestylebrändeille. Yhteystiedot: 044 201 1077 | karri.harju@ilme.fi