Muutama vuosi sitten alalla kohistiin, että tiedote on kuollut. Toimituksien kiireisessä arjessa lehdistötiedotteita ei enää lueta entiseen tapaan ja niiden merkitys on heikko. Toimittajat saavat juttuideansa somesta ja suorina vinkkeinä. Totta tämä osin onkin, mutta kannattaako mediasuhteet ja tiedotteet unohtaa kokonaan?

Sä kysyit miksi tiedotteet, missä jutut ja lehtileikkeet?

”Olispa tosi siistiä, jos meidän yritys olisi lehden kannessa ja meidän toimaria vaikka haastateltaisiin… Pitäisikö tehdä tiedote?”

Mediaan liittyvät tavoitteet ovat aika monen yrityksen märkiä unia. Medianäkyvyys ja hetkellinen paistattelu kuuluisuudessa voi hivellä egoa ja tuntua hienolta, mutta onko siitä hyötyä?

Aivan samalla tavoin kuin missä tahansa muussakin markkinointiviestinnällisessä toimenpiteessä, on hyvä pysähtyä ja miettiä mitä mediasuhdeviestinnällä tavoitellaan. Viestinnälle voidaan asettaa tavoitteeksi vaikkapa yrityksen tunnettuuden kasvattaminen, yrityksen asiantuntijaroolin vahvistaminen tai vaikkapa sopivien rekrytointien löytyminen. Tällöin oikea-aikaisella median kontaktoinnilla ja hyvällä juttukärjellä voidaan saavuttaa sellaista näkyvyyttä mediassa, joka edistää asetettua tavoitetta.

Tiedotteen laatimisen taito

Olen laatinut satoja mediatiedotteita. Osa niistä on ollut timanttista kamaa ja osa, no vähän vähemmän sädehtiviä ja teräviä. Lehdistötiedotteen tarkoitus ei ole olla yrityksen tai brändin ja sen tuotteiden mainosmainen esittely, vaan tapa kertoa tässä hetkessä tai lähitulevaisuudessa kohdemedioiden lukijoita kiinnostavasta teemasta.

Tiedotteen kirjoittaminen ei ole sinällään vaikeaa. Sisällön täytyy olla itsessään uutisarvoinen ja sisältää sekä uuden näkökulman että ihmisiä kiinnostavan lähestymisen, joka herättää kiinnostuksen. Hyvää kieltä ja yrityksen omaa äänensävyä unohtamatta.

Miten loikata yli uutiskynnyksen

Usein yritysten suuret hankinnat tai vaikkapa merkittävät tilaukset voivat tuntua tärkeiltä tiedotettavilta asioilta. Siksi onkin tärkeää löytää niistä uutisnäkökulma: onko esimerkiksi uusien tuotantotilojen hankinnalla tai suurella tilauksella alueen työllisyyteen tai toimialaan vaikutuksia – ja miten näistä vaikutuksista voidaan kertoa.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että yleisen uutismedian näkökulmasta miljoonien eurojen tuotantolinjan avauksen uutinen ei ole huipputekninen laitehankinta vaan tuotantolinjan käynnistymisen vuoksi lisääntyvät työpaikat, hankinnan vaikutus toimialan kehitykseen kansallisella tasolla tai vaikkapa miten toiminta resonoi yleiseen talouskehitykseen.

Vastaavasti alan omissa ammattijulkaisuissa tuotantolinjan tekniset ratkaisut voivat oikein hyvin ylittää uutiskynnyksen, mutta onko medianäkyvyydellä kyseisessä mediassa juurikin toivottua vaikutusta – soittavatko potentiaaliset uudet työntekijät, yhteistyökumppanit tai vaikkapa asiakkaat ammattilehden vai valtakunnallisen median artikkelin seurauksena?

Tarvitsetteko asiantuntija-apua

Monessa yrityksessä myös tiedotteet syntyvät sen työntekijän toimesta, jolla on vastuullaan myös verkkosivupäivitykset, somen ylläpito ja muut markkinointiviestinnälliset toimenpiteet.

Vaikka talossa olisikin omasta takaa taito tehdä laadukasta materiaalia ja kynä pysyisi tiukasti kädessä, on hyvä ottaa ulkopuolinen sparrikumppani, joka osaa tuoda ulkopuolisen näkökulman ja esittää ne tiukat ja odottamattomat kysymykset ennen kuin media sitä tekee.

Viestinnän ammattilainen pystyy myös ylläpitämään eri tavalla näkemystä koko median ja vaikuttajien kentästä, joille yrityksen uutiset ovat relevantteja siinä hetkessä. Tarvittaessa hän osaa valmentaa myös mahdollisen haastateltavan valmiiksi haastatteluun.

 

Karri Harju

Karri Harju on asiakkuusjohtaja sekä brändi- ja PR-spesialisti, joka on aloittanut Ilmeellä maaliskuussa. Karrin sydän sykkii strategiselle viestinnälle, PR:lle sekä lifestylebrändeille. Yhteystiedot: 044 201 1077 | karri.harju@ilme.fi